Kaisa-talossa yhdistyvät arkkitehtuuri ja teknologia

Suomen suurimman tieteellisen yliopistokirjaston huoliteltu ulkoasu näkyy kohteen LVI- ja sähköteknisissä ratkaisuissa. Hedtecin tuotteista kiinteistöä täydentävät Fricon-ilmaverhokojeet sekä SmartiS mini- ja pistorasiapylväät.

kaisa-talo-nakyma_ulosHelsingin Kaisaniemeen noussut Kaisa-talo yhdistää saman katon alle neljän tiedekunnan kirjastot sekä opiskelijakirjaston. Kyse on Helsingin yliopiston mittavasta yhdistämishankkeesta, jonka myötä valmistuneet keskustakampuksen yhtenäiset kirjastotilat tarjoavat entistä laajemmat kokoelmat kaikkien tiedekuntien käyttäjille. Uuden kirjastotalon juuret juontavat vuonna 2007 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun, jonka voitti arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Yrityksen rohkea kilpailuehdotus korosti Kaisa-talon roolia Helsingin keskustan merkittävänä julkisena rakennuksena. Arkkitehtitoimiston visiota on arvostettu korkealle suunnittelu- ja rakennussektorin asiantuntijapiireissä, jotka valitsivat Kaisatalon vuoden 2012 lasirakenteeksi. Hyvä suunnittelu ja vankka rakennustaito korostuvat myös kohteen LVI- ja sähköteknisessä toteutuksessa.

”LVI-järjestelmät tehtiin kokonaan uusiksi. SRV purki vanhan talon 2. kerrokseen asti. Siitä alaspäin pilareita vahvistettiin ja ylöspäin rakennettiin kokonaan uutta. Urakka oli vaativa, sillä teimme LVI-töitä alakerroksissa yläkerrosten rakennustöiden aikana. Hommia paiskittiin pitkälti sadesuojan alla”, kertoo Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n projektipäällikkö Erkki Lagerkrans.

 

Laitteet sävy sävyyn

kaisa-talo-frico-ulko-ovetKaisa-talon pitkälle mietitty visuaalinen ilme vaikutti myös laitevalintoihin. Hedtecin mallistosta kohteeseen valittiin Frico-ilmaverhokojeet. Pääsisäänkäynnin sekä Kaisaniemenkadun ja metron sisäänkäyntien kohdalla parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui välikattoon asennettava Thermozone AR300 -ilmaverhosarja, joka rakenteensa ja valmiin ohjausautomatiikan ansiosta vaatii vähän asennus- ja huoltotöitä. Niissä paikoissa, missä katon rakenteet rajoittivat välikattoon asennettavan mallin käyttöä, hyödynnettiin Thermozone AG4000 sarjan ylhäältä puhaltavia ilmaverhokojeita. Näiden näkyviin jäävien laitteiden kohdalla Kaisa-talon arkkitehtoniset vaatimukset edellyttivät pintarakenteilta tiettyä värisävyä. Varastotoimituksen sijaan kyseiset ilmaverhokojeet toimitettiin tehdastilauksena, jolloin laitteet pystyttiin pulverimaalaamaan oikean värisiksi jo suoraan tehtaalla.

”Yhteistyö Hedtecin kanssa sujui hyvin. Meillä oli jonkin verran ongelmia esimerkiksi sen kanssa, että emme tienneet tuulikaappien rakenteita etukäteen. Arkkitehdin vaatimuksesta muun muassa ovikytkimiä ei saanut asentaa näkyville. Kaikki ilmaverhokojeet saatiin kuitenkin paikalleen ja toimimaan kuten pitääkin”, toteaa Lagerkrans.

Haasteena logistiikka

Sähkötekniikassa Kaisa-talon erityispiirteet liittyivät kiinteistön suureen kokoon. kaisa-talo-pistorasiapylv-lattiasta copyYhteensä 30 000 bruttoneliön sähkötyöt hoidettiin tavoiteurakkana, mikä tarkoitti laitevalintojen kohdalla kustannustehokkuuden korostamista.

Laadusta ei kuitenkaan tingitty. ”Arkkitehti oli erittäin yhteistyökykyinen. Mietimme yhdessä parhaat sähkötekniset ratkaisut sekä rakennuttajaa että loppukäyttäjiä silmällä pitäen”, kertoo Amplit Oy:n projektipäällikkö Tomi Alanen.

Hedtec toimitti kohteeseen SmartiS mini- ja pistorasiapylväitä kolmessa eri vaiheessa. Amplit teki kiinteistössä sähkötöitä noin puolentoista vuoden ajan. Tuona aikana suurimmaksi haasteeksi nousi logistiikka. Kaupungin keskustassa sijaitsevan työmaan tavarantoimitukset piti hoitaa kellontarkasti.

”Tontilla ei ollut tilaa varastoida tavaraa, joten toimitukset tuotiin suoraan perille netistä etukäteen varattuna aikana. Kaikki tarvittava kuljetettiin paikalle talon maanalaisia huoltotunneleita pitkin”, Alanen muistelee.

 

Vaatekaupasta kirjastoksi

Kaisaniemenkatu 5 on tuttu monelle helsinkiläiselle entisestä Pukevan tavaratalosta. Kauppaneuvos Ruben Jaarin 1930-luvulla perustaman Kappa-Keskuksen seuraaja oli vahva vaikuttaja keskustan elinkeinoelämässä. Arkkitehti Toivo Korhosen suunnitteleman tavaratalon ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1971. Toinen laajennusosa sekä Fabianinkadun puoleinen pysäköintitalo otettiin käyttöön vuonna 1973. Pukevan kolmas laajennus saatiin valmiiksi vuonna 1984. Voimakkaasti laajentunut yritys ajautui lopulta konkurssiin vuonna 1993 laman ja Kaisaniemen metroaseman rakennustöiden seurauksena. Paikalle avattiin Kauppakeskus Kaisa vuonna 1996, joka purettiin vuonna 2010 nykyisen Kaisa-talon tieltä.

 

Lisätietoa Fricon lämmitys- ja ilmanvaihtotuotteista

SmartiS asennusjärjestelmän tuotteisiin ja asennusratkaisuihin pääset tutustumaan: https://smartis.fi

 

Teksti: Ari Rytsy | Kuvat: Jari Härkönen

2017-08-08T16:43:55+00:00 marraskuu 8, 2012 |