Upea rakennus sai arvoisensa valaistuksen

Svenska Teatern avautui helmikuussa 2012 täysin uusittuna. Talossa, jossa sen valmistumisen aikaan ei ollut edes sähköä, on tänä päivänä valtava määrä uutta tekniikkaa.

Svenska Teatern Helsingissä peruskorjattiin ja laajennettiin kaikkiaan puolisentoista vuotta kestäneessä jättiremontissa. Upea, lähes 150 vuotta vanha rakennus kunnostettiin perustuksia myöten. Peruskorjauksessa muun muassa uusittiin näyttämö, rakennettiin uusi Amosesiintymissali ja sisätiloja kunnostettiin. Tilaa otettiin käyttöön maan altakin; uusi lavastepaja valmistui Etelä-Esplanadin puolelle katutason alapuolelle.

Haasteellinen projekti

Vuonna 1860 valmistunutta rakennusta on sen historian varrella kunnostettu ennenkin, mutta tämänkertainen peruskorjaus oli laajuudeltaan ehdottomasti suurin.

Sähkösuunnittelusta ja sen toteutuksesta vastannut projektipäällikkö Erkki Hakanen Projectus Team Oy:stä kertoo projektin olleen haasteellinen ja tavanomaisuudesta poikkeava.

”Pinta-alaltaanhan Svenska Teatern ei ole iso, mutta haasteita aiheuttivat vanhan rakennuksen yllätykset ja tilojen sovittaminen nykytekniikan vaatimuksiin – sekä tietenkin käyttäjien tarpeet ja toiveet. Tämän ikäisessä talossa jokainen nurkka on omanlaisensa, tietokonemallinnuksetkaan eivät aina kerro koko totuutta. Ja ennen kaikkea työn vaativuutta ja työllistävyyttä lisää se valtava tekniikan määrä, mitä teatterissa tarvitaan. Mitään toistuvia perusratkaisuja tässä kohteessa ei juurikaan päästy käyttämään”, Erkki Hakanen kertoo.

Lopputulokseen hän on kuitenkin tyytyväinen.

”Vaikka suunnittelijana sitä aina valmista kohdetta katsellessaan tulee mietittyä, että joitain ratkaisuja olisi voinut tehdä toisinkin. Mutta kyllähän tästä hieno tuli.”

Arvokohteiden osaaja

Svenska Teatern ei ole Projectus Team Oy:lle ensimmäinen arvorakennuskohde. Erkki Hakasella on vankka kokemus ja vakuuttava lista kulttuurikohteiden saneerauksista. Kattava tietotaito erilaisista kulttuurihistoriallisista kohteista on hankittu vaativien peruskorjausten kautta. Harva suunnittelija voi luetella Suomen arvorakennusten listalta omina referensseinään niin Kansallisteatterin, Kansallismuseon, Ateneumin kuin Säätytalonkin.

”Tällä hetkellä maamme tärkeimmät arvorakennukset alkavatkin olla peruskorjattuja kaikki. Ainakin ennen seuraavaa kierrosta”, Hakanen toteaa.

Valaisimet talon tyyliin

Mittava peruskorjaus tehtiin luonnollisesti kestämään aikaa. Samaa periaatetta noudattaen Erkki Hakanen ja arkkitehti valitsivat taloon myös valaisimet.

Teatterin tilat jakautuvat kahtia. Tavallinen katsoja näkee ja kokee vain murto-osan, katsomotilat ja esityksen näyttämöllä. Varsinaista yleisöaluetta ovat lämpiöt ja aulatilat. Näitä huomattavasti enemmän tilaa vievät teatteritalon tukitoiminnot kuten henkilökunnan tilat ja tekniset tilat, pukuhuoneet, pukuvarastot, verstastilat ja muut tekniset tilat. Varsinainen esitystila on loppujen lopuksi hyvin pieni osa koko teatterista.

Henkilökunnan tilat uusittiin täysin. Limburgin valaisimet valaisevat käytävää.

Erkki Hakanen kertoo, että kaikkien erilaisten – uusien ja uusittujen – tilojen valaisimet valittiin tarkkaan ympäristöön sopiviksi ja talon tyyli huomioiden.

”Vanhoissa peruskorjatuissa tiloissa, kuten lämpiöissä ja aulassa, säilytettiin pitkälti vanhat valaisimet. Yleisiin tiloihin haluttiin uutta designia, jonka tuli kuitenkin sopia muuhun ympäristöön. Eero Saarinen remontoi teatteria 1930-luvulla hyvin funkis-tyyliseen asuun. Sen takia päädyimme Limburgin lasivalaisimiin, jotka sopivat mainiosti kyseiseen tyyliin.”

Suunnittelijan pitää pystyä luottamaan, että jokaisen toimijan kanssa ollaan vakaalla pohjalla.

Uusiin valaisimiin tarvittiin hiukan räätälöintiä.

”Limburgin valaisimet ovat perinteisesti happohimmennettyä lasia, mutta nyt tilasimme erikoistyönä kirkasta opaalilasia, joka sopii funkis-henkeen paremmin.”

Teatteritalon käytäville haluttiin puolestaan modernimpaa ilmettä. Käytävätiloihin valittiin Zumtobelin led-downlight-valaisimet.

Laatu tarkoittaa luotettavuutta

Monissa isoissa projekteissa mukana ollut Hakanen sanoo, että merkittävissä saneerauskohteissa yhteistyökumppaneilla on iso merkitys.

”Jo tarjous- ja varsinkin toteutusvaiheessa olisi kiitollisin lähtökohta se, että jokainen tietää alusta asti, millaiseen projektiin ollaan ryhtymässä. Harva tajuaa miten paljon tekniikkaa, piuhotuksia ja kaapelointia suunnitelmat vaativat, jos ei ole ennen ollut teatterimaailman kanssa tekemisissä.”

Myös tavarantoimittajilta vaaditaan varmuutta – ja mielellään pitkää ikää.

”Ei yksinkertaisesti voi lähteä aivan pienten toimijoiden kanssa tekemään tällaisia kohteita, missä valaisimelta vaaditaan todella pitkää käyttöikää ja elinkaarta. Suunnittelijan pitää pystyä luottamaan siihen, että jokaisen  toimijan kanssa ollaan turvallisella ja vakaalla pohjalla. Kun pysytään perinteisissä ja varmoissa tutuissa yrityksissä, voi olla varma, että esimerkiksi valaisimiin saadaan laseja vielä 20 vuoden päästäkin.”

upea-rakennus-kuninkaal_aitioSvenska Teatern rakennettiin vuonna 1860. Teatteri paloi kolme vuotta valmistumisensa jälkeen, mutta korjattiin taas esityskuntoon vuonna 1866. Vuonna 1936 teatteri uudistettiin ja kunnostettiin perusteellisemmin. Tuolloin teatteri sai myös nykyisen ulkonäkönsä. Vuona 2012 valmistunut peruskorjaus on laajin ja logistiikkaa uudistavin kunnostus, jollaista ei kulttuurihistoriallisesti merkittävälle teatterirakennukselle olla Suomessa aiemmin tehty. Teatteri avattiin helmikuun lopulla 2012, jolloin kevätkauden ja uudistetun teatterin avasi valtavan suosion saanut Benny Anderssonin, Björn Ulvaeuksen ja Lars Rudolfssonin Kristina från Duvemåla -musikaali.

(Lähde: Svenska Teatern)

 

Tutustu laajaan valaisin valikoimaamme.

Teksti: Tuija Holttinen | Kuvat: Jori Gustafsson

2017-08-08T16:43:55+00:00 huhtikuu 8, 2012 |